Näin huolehdit kissan hyvinvoinnista - Royal Canin - Kissanvuosi

Näin huolehdit kissan hyvinvoinnista

Kissanvuosi_artikkeli2_isokuva

Säännöllinen turkista, kynsistä, silmistä, korvista ja hampaista huolehtiminen edistää kissan hyvinvointia ja terveyttä. Kun kissa totutetaan hoitotoimenpiteisiin jo pentuna, sitä on usein helpompi hoitaa ja käsitellä myös täysikasvuisena.

Turkki

Kissat huolehtivat luontaisesti itse turkkinsa puhtaudesta ja siisteydestä. Turkkiin jää kuitenkin usein runsaasti irronneita karvoja, jotka on tarpeen mukaan hyvä harjata tai kammata pois. Sen lisäksi, että harjattu turkki näyttää kauniimmalta, tämä estää kissaa nielemästä suuria määriä kuollutta karvaa turkkia nuollessaan. Jos kissa yökkäilee karvapalloja, voidaan suoliston toimintaa edistää oikealla ruokavaliolla.

Turkki on tasapainoisen ruokavalion peili. Kissan iho ja turkki kuluttavat peräti 30 prosenttia eläimen päivittäisestä valkuaisaineen tarpeesta. Lisäksi välttämättömien aminohappojen (valkuaisaineiden rakennusosat) saaminen ruokavaliosta on syytä turvata. Valkuaisaineiden ja joidenkin aminohappojen puute voi lisätä karvanlähtöä, hidastaa karvan kasvua ja tehdä turkista samean ja hauraan. Myös rasvahapot ovat tärkeitä ihon ja turkin hyvinvoinnille. Turkin luontaista kauneutta voi tukea ruokavaliolla, joka sisältää näitä turkin kasvua, kiiltoa ja uudistumista edistäviä ravintoaineita.

Eri rotuisten kissojen turkeissa on eroavaisuuksia hoidon suhteen, ja kissakasvattajilta saakin tarkempia vinkkejä turkin hoitoon ja sopivien hoitovälineiden valintaan.

Silmät

Silmäkulmien sisänurkkiin voi kertyä epäpuhtauksia. Epäpuhtaudet tulee puhdistaa varovasti harsolla tai vanulapulla, joka on kostutettu silmien puhdistukseen tarkoitettuun nesteeseen. Kissan nenän tai silmien ei kuulu vuotaa.

Suu ja hampaat

Kissan hampaat tulee tarkastaa säännöllisesti. Suun ja hampaiden hygienian ylläpitämiseksi on tehokkainta harjata kissan hampaat päivittäin. Näin voidaan ennaltaehkäistä hammaskiven muodostumista. Hampaat voi puhdistaa erityisellä hammasharjalla tai taitetulla harsonpalalla käyttämällä kissoille tarkoitettua hammastahnaa. Jos kissalla on taipumusta hammaskiven kertymiseen kannattaa sille valita kuivaruoka, jonka koostumus ja rakenne on suunniteltu edistämään suun alueen hygieniaa. Kissan hampaat on hyvä tarkastaa myös säännöllisten eläinlääkärikäyntien yhteydessä.

Korvat

Kurkista aika ajoin kissasi korviin, eritoten jos huomaat, että kissa rapsuttelee niitä tai ravistelee päätään. Korvakäytävissä ei tule näkyä mitään ylimääräistä. Puhdista korvat tarvittaessa korvien puhdistukseen tarkoitetulla aineella. Älä käytä vanupuikkoja.

Kynnet

Kissan kynsien pituutta ja kuntoa on hyvä seurata. Erityisesti sisäkissan kynnet on usein syytä leikata ja se kannattaa tehdä kissan kynsien leikkaamiseen tarkoitetuilla saksilla. Leikkaaminen tapahtuu käytännössä seuraavalla tavalla: paina kevyesti tassun/varvasluun päältä, jotta saat kynnen esiin. Leikkaa vain kynnen läpinäkyvää osaa. Varo leikkaamasta vaaleanpunaista osaa. Älä unohda etujalkojen kannuskynsiä!

Kissan peseminen

Monet kissat eivät koskaan totu pesemiseen. Jos sinun on kuitenkin näyttelyiden vuoksi tai kissan pahasti likaantuessa syytä pestä se, käytä kissoille tarkoitettua shampoota. Aseta liukuestematto ammeen tai lavuaarin pohjalle ja laske siihen vähän vettä. Kostuta kissa vähitellen ennen kuin levität shampoota. Huuhtele huolellisesti ja kuivaa varovasti pyyhkeellä. Pidä kissa lämpimässä, kunnes sen turkki on kuivunut.

Rokotukset, madotukset ja loishäädöt

Kissan säännöllinen rokottaminen antaa sille suojan tiettyjä virussairauksia vastaan. Kissa voidaan rokottaa kissaruttoa ja tiettyjä kissaflunssan aiheuttajia (kissanuha, leukoosi ja kissaklamydia) vastaan. Ainakin ulkoilevat kissat on hyvä rokottaa myös rabiesta eli raivotautia vastaan. Kissa rokotetaan tarpeen mukaan 1−3 vuoden välein, pentuaikana tiheämmin. Tarkempia tietoja rokotusasioista saat eläinlääkäriltäsi sekä kissanäyttelyiden järjestäjiltä.

Sisäloisten aiheuttamien loistartuntojen ehkäisemiseksi kissa tulee madottaa säännöllisesti koko elämänsä ajan eläinlääkäriltä tai apteekista hankittavalla valmisteella. Pentukissat madotetaan useamman kerran (3, 6 ja 9 viikon ikäisinä ja jatkossa 2−3 kk välein). Puolen vuoden iästä alkaen pennut voivat noudattaa aikuisen kissan madotusaikataulua. Sisäkissat suositellaan yleensä madotettavan 1−2 kertaa vuodessa ja aina kun loistartunta havaitaan. Ulkoilevien kissojen madotus on tehtävä säännöllisemmin ja matkustavien kissojen laajemmin. Saat näissäkin asioissa lisätietoja eläinlääkäriltäsi.

Kissan luontainen käyttäytyminen

Kissan luontaiseen käyttäytymiseen kuuluvat mm. kiipeily, saalistus, leikki ja piiloutuminen. Kissalle tulee tarjota mahdollisuus tällaiseen luontaiseen toimintaan. Kissan kynsien aiheuttamat raapimisjäljet nojatuoleissa, sohvilla ja tapeteissa ovat ehkä yleisin kissanomistajien valituksen aihe. Tällaiset vahingot voi helposti ehkäistä hankkimalla kissalle vaakatasossa olevan raapimisalustan tai kiipeilypuun.

Takaisin etusivulle

Jos kissa vastustelee hoitotoimenpiteitä, ole kärsivällinen ja hellävarainen. Kysy tarvittaessa neuvoa eläinlääkäriltäsi tai kissan kasvattajalta.